Mitä olisi wappu ilman lounastajia?
April 18, 2013 | 16:31Viime vuonna näimme tulevaisuuteen. Tulevaisuus oli kirkas, ja visiomme selkeä. Tämän kunniaksi pystytimme erittäin epämääräisen sähköpostiosoitteen, johon uskolliset lounastajat saivat purkaa ikimuistoisemmat kokemuksensa. Me emme kylläkään uskoneet saavamme yhtä ainoata kirjettä, mutta olimmepa jälleen väärässä. Vastauksia tuli niin paljon, että jouduimme valitsemaan niistä kolme kaikkein koskettavinta tarinaa – eihän makiaa saa mahantäydeltä napostella.
Kuten Wappulounaan luonteeseen kuuluu, pysyvät kertomukset nippanappa hyvän maun tällä puolen, ja sehän on vaan plussaa. Lounaille lähdetään pitämään hauskaa, ja kotimatka on kaikille sama. Se ei ole helppo, se on erittäin vaikea, mutta kaiken sen väärti!
Wappulounas ja olemisen vääristynyt maailmankuva
“En ymmärrä ihmisiä, jotka eivät käy Wappulounailla. En myöskään ymmärrä niitä ihmisiä, jotka vuodesta toiseen käyvät Wappulounailla. Tämä mielipuolinen paradoksi on ainoa verbaalinen keino, jolla pystyn kiteyttämään tämän vuotuisen vapputapahtuman Rukalla. Adjektiivit eivät riitä kuvailemaan sitä, maailmassa ei ole tarpeeksi verbejä tekemään sille oikeutta ja substantiivien olemassaolo lakkaa jo ensimmäisenä iltana. Wappulounas on ja Wappulounas ei ole. Vaikka se tapahtuu joka vuosi, sitä ei silti ole olemassa. Kiellämme tapahtuman eksistenssin itseltämme – äaivan kuten addikti kieltää riippuvuutensa. Nähdään vuonna 2013.”
– Rakkaudella, nimimerkki Huumetukka
Sumuisen yön neitoperho, ja odottamaton kohtaaminen
“Tämä on kertomus yhdestä päivästä viime kevään Wappulounailta. Aamu lähti käyntiin kuin mummo suosta ja kiihtyi kuin kaverin fiiatti, jolla ei pääse Kuusamontien ylämäessä kuin seittemääviittä. Kolmen tunnin ja neljän sekunnin yöunet olivat kuitenkin tarpeeksi siihen, että lähdettiin kavereiden kanssa rinteeseen ländäämään tasan nolla bambi heikoilla jäillä -temppua. Kevätauringon roiskeet ja pitsantäytteet rinnuksilla veti kuitenkin naamaa näkkärille ja neitejä pation puolelle…
Laskupäivä vaihtui nousuun Pisteen puolella. Tällä kertaa ei käyty taistelua muovipalmusta tai saatu tuoppia paidalle, vaan kaverille löytyikin entinen maajoukkuelumilautailija iskulauseella ”moi onks kivaa”. Epämääräisten litkujen, portaissa kaatumisen ja hikisen tanssimisen jälkeen menomonot jaksoivat vielä viedä tuntemattomaan ilmansuuntaan Pisteeltä, jossa myös ilman seuraa jäänyt wingwomani eli allekirjoittanut pääsi nukkumaan tajuttoman olympiamitalistin viereen, jolla ei taida vielä tälläkään hetkellä olla käryä siitä, että tuntematon maailman paras wingwoman on ottanut vaaka-asentoa puolen metrin päässä. Tosin ilman jonkun emäntähansikkaisen lumilautailijan saapumista neuvottelemaan nukkumispaikoista olisi wingwomanin tarina tulevina vuosina siitä kenen vierestä heräsi Wappulounailla 2012 ollut paljon yhtä kiinnostava kuin seuraavan aamun krapula.”
– Nimimerkki Kitibin
Nuoret miehet ja lukitsematta jääneet taivaskanavat
“Ensimmäinen kertani Wappulounaalla oli Luostolla ja taisin olla 14-vuotias. Reissulla mukana oli pari Rollon kaveria, jotka eivät enää laske ja huoltajana isäni. Jokainen laskupäivä tällä lounaalla sai minut ylittämään itseni ja olin todella mielissäni, kun näin kaikki Suomen kovimmat starat mestoilla, mutta tämä tarina ei liity laskemiseen. Tarina liittyy paheeseen ja jännitykseen, jota nuori puperteettia läpikäyvä teini uteliaasti tutkii… Asuimme Scandicin mökeissä, joista miltei joka yö kuului kauheaa huutoa. Muistan kuinka minua pelotti tämä ulvominen. Luulin, että jotakuta satutettiin. En silloin tietenkään tajunnut, että tämä mekkala johtui vanhempien laskijoiden bailaamisesta, johon minäkin liittyisin muutaman vuoden kuluttua.
Joka yö kun en pystynyt kovan mekkaloinnin takia nukkumaan valvoimme kavereideni kanssa ja odotimme, että isäni nukahtaisi. Scandicin mökeissä oli nimittäin maksulliset tv-kanavat, jotka eivät kuitenkaan oheisena viikonloppuna maksaneet mitään. Tämä viikonloppu tulisi jäämään mieleeni ainiaaksi, sillä se oli ensimmäinen kerta kun katsoin Aikuisviihdettä. Olin toki saanut porukat ostamaan minulle silloisen lumilauta-lifestylelehden Flashbackin, jonka joulunumerossa oli rinnat, mutta tämä oli jotain aivan muuta. Joka päivä mahtavan mäkimeiningin jälkeen tulimme kavereiden kanssa mökille ja aloimme odottamaan yötä, jotta pääsisimme katsomaan tissejä.
Nyt 27-vuotiaana huomaan, että eipä se meininki mihinkään ole muuttunut. Bailut jatkuu ja tissit pyörii mielessä, mutta ennen kaikkea Wappulounaalla on minulle suuri merkitys tapahtumana, jonka kautta olen tavannut parhaat ystäväni, laskenut mitä parhaimpia settejä ja saanut muistoja joita en koskaan tule unohtamaan.
WAPPULOUNAS – minä rakastan sinua.
Loppuun vielä vinkki darraisille mutta taitaville laskijoille, jotka siellä nykypäivän Lounaalla vain istuvat ja potevat oloaan: Ilman laskijoita ei olisi Wappulounasta. Perseet ylös ja mäkeen. Kyllä se olo sieltä paranee!
– Rakkain terveisin, Antti Autti – lounastaja vuodesta -99
Ja vaikka aluksi puhuimme kolmesta viestistä, löytyi meille myös henkilökohtaisella tasolla oma suosikki. Joten se on extrabonus. Tosin vähän lyhennettynä.
Sopankeittäjien suosikki:
“Tässä tarinassa huhtikuun kolmannellakymmenennellä ja toukokuun ensimmäisellä ei ole kovin isoja rooleja, jonkinlaista kylläkin, eli varsinaisesta Wappulounaasta ei muutoin ole kyse, mutta tarina on kuitenkin semmoinen, että se sopii kerrottavaksi vappunakin. Lisäksi tarinaan liittyy myös semmoisia valokuvia, joissa tämän tarinan päähenkilö nähdään sekä yksin rinteessä in action että eräiden sekä hänen lajiaan että eräitä sille läheistä sukua olevia lajeja edustavien huippu-urheilijoiden kanssa yhdessä poseeraamassa.”
Nimimerkki Kuisma
Ja näin. Nimimerkki Kuisman tekstiä jouduimme valitettavasti hieman lyhentämään, sillä raakamuodossaan se olisi vienyt huomattavan määrän virtuaalitilaa kallisarvoisilta servereiltämme. Kenties löydämme sille käyttöä jatkossa. Kiitos kaikille osallistuneille. Olette nyt ikuistaneet kirjaimenne historialliseen eepokseen. Saatte taputtaa itsellenne!
Keksimme hyvin luultavasti jotain vinkeää tekemistä myös tänä vuonna, pysy siis aktiivisena ja seuraa Wappulounaiden Facebookkia jatkotoimenpiteiden suhteen.
Viva la Wappulounas!